maanantai 17. syyskuuta 2012

Should i stay or should i go?

Minun on pitemmän aikaa pitänyt tehdä tämä postaus, jostain syystä olen kuitenkin jatkuvasti lykännyt asiaa. Mitä luultavimmin tämä siis on viimeinen päivitys mitä tänne teen. Tämä blogi ei enää palvele minua, asiat joista haluan kirjoittaa (valitusvirret) eivät oikein istu tänne. Blogin aihealua on muutenkin levinnyt vähän käsiin, ehkä siitäkään syystä en saa enää kunnolla kiinni mistään. 

Mut avaudutaan nyt lopuksi vähän siitä miten mulla pyyhkii. 

Veljeni meni naimisiin ja järjesti bileet Kreetan auringon alle. Siellä pyörähdimme elokuun alussa. 





Neiti Nimetön sai nimen ja on kotiutunut oikein hyvin, nyt pentu tunnetaan nimellä Kirppu.




Yrityskoulutus loppui, jaiks. Nyt pitäisi yrittää yrittää ihan omillaan. Eihän ne turvaverkot sieltä oikeasti mihinkään häviä, tapaamisia on vai hiukan harvemmin. 
Yritykseni Bang Bang Fruitin kanssa käytiin Tampereen ofelia marketissa ja oli niin kivaa, että saatanpa hakea Helsingin ofeliaankin myymään. 
Tavataan siellä, jos paikalle päästään!

Täten kuoppaan Flawor of life:n ja perustan ehkä kymmenen uutta blogia tilalle tai en yhtään, sen näkee sitten. Iso kiitos teille lukijoille (eli äiti), olette olleet kannustavia lukuja google analyticsissa ja kommenttiosiossa! :) 

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Neiti Nimetön

Saanko esitellä Neiti Nimetön, norfolkinterrieri jolla ikää on 5 viikkoa. Tämän pikku söpöläisen olisi tarkoitus muuttaa meille elokuussa.
Lauantaina kävimme ihastelemassa pentuja ja tässä kuvasatoa.




Perhepotretti

Meillä on vielä pieni probleema. Mikä pennulle nimeksi? Pähkäilty on vaikka sun mitä ja lauantainen automatkakin meni koiran nimiä mietiskellessä. 
Neiti Nimetön hän on tällä hetkellä, mutta eihän kukaan halua olla nimetön lopun ikäänsä.
Ehdottakaa mulle napakkaa terrierin nimeä!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Karppaus



Mulla alkaa pursuta niin korvista pihalle tämä mediassa jo vuoden päivät vellonut karppauskeskustelu. Minua  ärsyttää jo itse karppaus sanakin.
"Asiantuntija tyrmää karppauksen, you are all doomed!"
"Karppaajien vastaisku, vielä henki pihisee!".
Antakaa jo olla!
Miksi jokainen ihminen ei saisi syödä niin kuin itse parhaaksi näkee, oli sitten vege, raakaravinnolla tai karppi? Miksi tästä syömisestä pitää tehdä niin hirvittävän iso juttu?

Itsekkin karppaan kyllä, en tosin haluaisi enää tämän mediahäslingin jälkeen käyttää sanaa karppaus. En ole median tuputtama "himokarppaaja", "ruokauskovainen" tai muukaan hihhuli. Minä syön miten syön, en tuputa tätä muille, enkä halua muiden tuputtavan minulle elämäntapaansa.

Muutamaan median viljelemään "faktaan" haluaisin nyt kuitenkin tarttua.

"Karppaajat on ketoosissa ja ketoosiin kuolee!"
En pyri ketoosiin, syön leipää, perunaa, pastaa ja leivonnaisia silloin tällöin, ne vaan eivät kuulu päivittäiseen ruokavaliooni.

"Karppajat läträä voilla."
En mätä rasvaa kaksin käsin, mutten sitä pelkääkään.

"Karppaus on hengenvaarallinen proteiinidieetti."
Ja proteiinit, ne ihanat proteiinit. Karppaushan on tunnetusti (median mukaan) proteiinidieetti, jossa vedetään pihviä pihvin kera. En syö lihaa älyttömiä määriä, vaan itse asiassa päivittäiset proteiinimäärät pysyvät ihan siinä ravitsemussuositusten tasolla.

"Karppaajat välttelevät kasviksia."
Minä syön kasviksia! Olen karppauksen myötä alkanut syödä enemmän kasviksia kuin ikinä, näitä mätän kaksin käsin ja kauhalla perään. Salaattina, wokattuina, höyrytettyinä, paahdettuina, gratiinissa, upporasvassa yms. listaa voisi jatkaa loputtomiin...

Mikä olikaan pointtini, syödään niin kuin halutaan ja annetaan muillekin tämä mahdollisuus. Nenät pois toisten lautasilta!

Kiitän ja kumarran.

Kuva:http://www.chicagonow.com/katalin-fitness-health-driven/2012/03/why-bacon-is-bad-for-you/

torstai 28. kesäkuuta 2012

Punanen vai musta? Eiku vihree...

Kamppailen, minä kamppailen. Millä värillä kotini sisustan. Vaihtoehtoina ovat musta-punainen tai musta-vihreä. Kummassakin vaihtoehdossa on omat puolensa mitkä kiehtoo. Voisinko saada molemmat, kaks kotia?

Punaista...




 ...ja vihreää...


Tuosta punaisesta väristä vähän luovuin samalla kun jouduin luopumaan minun punaisesta seinästä. Asuin vuokralla asunnossa jonka olohuoneen seinän tapetoin punaisella, se oli ihana. Sitten ilkeä vuokraemäntä pisti kämpän myyntiin ja sinne meni MINUN seinä! En ole yhtään katkera en. :D
Nyt rakkaus punaiseen on kuitenkin alkanut taas kuplimaan pinnan alta.

Vihreän värin ihanuuden tajusin pari vuotta sitten (samoihin aikoihin, kun luovuin punaisesta). Vaatteisiin olen musta-vihreä yhdistelmää ahkerasti tuonutkin ja vihertyihän tuo pääkin vapun aikoihin. Vihreässä ja mustassa on vaan se jokin.

Tai ehkä maalaan asuntoni sateenkaaren väreillä, vähän kaikkea. Nukkekodissa/karkkimaassakin olis kiva asua, pastellin sävyjä ympärillä, vaahtokarkkeja purkeissa ja kuppikakkuja tarjolla aina.

Kuvat:
http://archdeco.net/decorate/tag/living-room-design/
http://luxury-furniture-design.net/modern/2010/11/enjoy-having-the-best-living-room-furniture-set/
http://www.brownchair.org/new-ikea-2011-interior-style-suggestions-futuristic-decorating-developments.htm
http://inhometrend.com/search/livingroom-design-black-white

torstai 21. kesäkuuta 2012

Käsityö hinnoittelusta

Nyt kun minullakin olisi oman yrityksen perustaminen edessä, olen joutunut miettimään hintoja kerran jos toisenkin.
Mikä on käsityölle oikea hinta? Ihmiset eivät valitettavasti ole valmiita maksamaan käsityönä tehdystä tuotteesta maltaita. Tuonhan teen helposti itsekkin tai ompeleehan se naapurin Maria, sehän tekisi tuon 2 eurolla.
Hinta ei saa olla liian korkea tai et saa mitään kaupaksi. Sen pitäisi kuitenkin olla tarpeeksi korkea, jotta saan katettua materiaalit, maksettua verot sekä maksettua vähän palkkaakin.
Lisää pään vaivaa tuottaa jälleenmyynti. Jälleenmyyjät vetävät vielä oman siivunsa välistä, eli hinnan pitäisi kattaa vielä heidänkin osuutensa.

Kannattaako vai eikö kannata? Sitä lähdetään kokeilemaan.
Pelottaako? Pelottaa ihan hirveästi! Tällä pitäisi vielä elääkkin.
Ei se auta kun levittää siipensä ja lähteä kokeilemaan. Tulenko räminällä alas vai pysynkö ilmassa. Toivotaan että siivet kantaa, mutta jos tullaan alas, olenpahan yhtä kokemusta rikkaampi. Se on vain kokeiltava.

Käykäähän vielä lukemassa Susannan Työhuoneen blogi-kirjoitus käsityön hinnoittelusta ja harmaasta taloudesta: http://susannantyohuone.blogspot.fi/2012/06/hinnoista-ja-harmaasta-taloudesta.html?spref=fb