Karppaus

Mulla alkaa pursuta niin korvista pihalle tämä mediassa jo vuoden päivät vellonut karppauskeskustelu. Minua  ärsyttää jo itse karppaus sanakin.
"Asiantuntija tyrmää karppauksen, you are all doomed!"
"Karppaajien vastaisku, vielä henki pihisee!".
Antakaa jo olla!
Miksi jokainen ihminen ei saisi syödä niin kuin itse parhaaksi näkee, oli sitten vege, raakaravinnolla tai karppi? Miksi tästä syömisestä pitää tehdä niin hirvittävän iso juttu?

Itsekkin karppaan kyllä, en tosin haluaisi enää tämän mediahäslingin jälkeen käyttää sanaa karppaus. En ole median tuputtama "himokarppaaja", "ruokauskovainen" tai muukaan hihhuli. Minä syön miten syön, en tuputa tätä muille, enkä halua muiden tuputtavan minulle elämäntapaansa.

Muutamaan median viljelemään "faktaan" haluaisin nyt kuitenkin tarttua.

"Karppaajat on ketoosissa ja ketoosiin kuolee!"
En pyri ketoosiin, syön leipää, perunaa, pastaa ja leivonnaisia silloin tällöin, ne vaan eivät kuulu päivittäiseen ruokavaliooni.

"Karppajat läträä voilla."
En mätä rasvaa kaksin käsin, mutten sitä pelkääkään.

"Karppaus on hengenvaarallinen proteiinidieetti."
Ja proteiinit, ne ihanat proteiinit. Karppaushan on tunnetusti (median mukaan) proteiinidieetti, jossa vedetään pihviä pihvin kera. En syö lihaa älyttömiä määriä, vaan itse asiassa päivittäiset proteiinimäärät pysyvät ihan siinä ravitsemussuositusten tasolla.

"Karppaajat välttelevät kasviksia."
Minä syön kasviksia! Olen karppauksen myötä alkanut syödä enemmän kasviksia kuin ikinä, näitä mätän kaksin käsin ja kauhalla perään. Salaattina, wokattuina, höyrytettyinä, paahdettuina, gratiinissa, upporasvassa yms. listaa voisi jatkaa loputtomiin...

Mikä olikaan pointtini, syödään niin kuin halutaan ja annetaan muillekin tämä mahdollisuus. Nenät pois toisten lautasilta!

Kiitän ja kumarran.

Kuva:http://www.chicagonow.com/katalin-fitness-health-driven/2012/03/why-bacon-is-bad-for-you/

Yllätyksiä

Oi kuinka olikaan ihana tulla töistä kotiin, kun Pekka oli väsännyt minulle ruoan oikein kynttilöiden ja viinin kera. Kyllä sitä kummasti väsyny immeinen piristyy. 

 Ruokana oli intialaista lammassoossia Do Piaza, lammas oli vaan korvattu possulla ja voimakkaasti maustettuja wokkivihanneksia. 

Tätä Pato amado (aku ankka-viini) viiniä on meillä ollu kerran aikasemmin ja heti tykästyin, tosi hyvä ei liian kuiva, itse tykkään täyteläisemmistä punkuista. (Lasissani ui kynttilä.)

Lammas (possu) ohje bongattu tästä kirjasta, mikä on muuten mahtava! Suosittelen hankkimaan, mitään keittokirjaa ei ole tullut käytettyä niin ahkerasti, kuin tätä. 

Tuparien tarjoilut

Juomapolitiikasta huolen piti sangria.

2 litraa punaviiniä

2 litraa spriteä

0,5 dl 80 % vodkaa

jääpala tehty appelsiinimehusta

koristeena 2 appelsiinia viipaloituna

Tästä tuli aivan älyttömän hyvää ja näytti tekevän kauppasa.

Mokkapalat joiden kuorrutteen teossa loppu tomusokeri kesken ja se jäi vähän kosteahkoksi.

2 prk lasten persikkasosetta

2 dl sokeria

0,5 dl soijamaitoa

150 g margariinia

5 dl gluteenitonta jauhoseosta

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

kuorrutus

5 dl tomusokeria

1 dl margariinia sulatettuna

2 rkl vahvaa kahvia

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

Vaahdota margariini ja sokeri. Sekoita joukkoon hedelmäsose. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakaojauhe. Lisää jauhoja ja soijamaitoa vuorotellen taikinaan. 

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista 200C uunissa n. 20 min.

Valmista kuorrutus: Sekoita tomusokeri, vaniljasokeri, kaakaojauhe, sulatettu margariini ja kahvi keskenään. Levitä kuorrutus hieman jäähtyneen pohjan päälle.

Voi sopii tähänkin varmasti paremmin kuin margariini, mutta minä en valitettavasti allergioiden vuoksi voita pysty käyttämään. 

Vegepizza tomaatti, sipuli, aurajuusto.

Ja Pizza tonnikala, metukka, tomaatti, sipuli. 

Mureketta ja tillikurkkuja

Herkku aamiaisella paistetut pekoni, nakit ja tomaatit kera salaatin ja hunajameloonin.

Tätä täytettyä mureketta oon kerran aikasemmin tehnyt ja tuli niin herkullista että laitan nyt tänne ihan ohjeen kera.

Miten noi sienet on vihreitä??? Ei ne oikeesti ollu ton värisiä.

Täytteeksi silppusin sipulia ja herkkusieniä. Viime kerralla laitoin suolakurkkuakin mut nyt unohtu.

Jauhelihana meillä oli hirven jauhista mut sikanauta ynnämuut passaa yhtä hyvin. Jauhelihat levitetään leivinpaperille kuten kuvassa näkyy. Päälle ripottelin ihan mutulla suolaa, pippuria ja chilijauhetta. 

Sitten alkaa kuorruttaminen, pekonia meni 2 pakettia. Toiseen reunaan kannattaa jättää tyhjää tilaa jotta murekkeen rullaaminen helpottuu. Itse asiassa sitä tyhjää kannattaa jättää enemmän kuin mitä kuvassa näkyy.  

Mulla oli tässä sen verran paksulti jauhelihaa että pystyin "työntämään" hieman ylimääräistä myös sivuille, tämäkin taas helpottaa rullaamista. 

Seuraavaksi päälle sipulit, sienet ja suolakurkut (mitkä multa puuttui). Heitin päälle myös vähän muurikka silavaa. Täytteitä ei kannata laittaa niin paljon kuin minä laitoin eli paljon, koska mureke on hankalampi taasen rullata. Sopiva määrä lienee vaan peitellä ohuelti mureke täytteillä. 

Seuraava tehtävä onkin murekkeen rullaaminen. Rullataan paperia apuna käyttäen samalla tyylillä kuin sushi tai kääretorttu. Ei oo muuten mikään yksinkertanen tehtävä. Taikinan sivut muotoillaan siten ettei murekkeeseen jää sivuille aukkoja. Sauma muotoillaan myös tasaiseksi. 

Pyörittele mureke jollain ilveellä uunivuokaan tai paista leivinpaperilla, itse käytän vuokaa murekkeesta irtoavan rasvan vuoksi. 

Paisto uunissa 225 asteessa 10 minuuttia ja sen jälkeen 150 asteessa 2 tuntia. 

Tillikurkut valmistin anoppikokelaan ohjeilla, joka muuten tekee huippuherkulliset kurkut.

2 kurkkua

4,5 ml suolaa

7 ml sokeria

1,5 dl etikkaa
tilliä

Siivuta kurkut ohuiksi ja laita ne kerroksittain astiaan, jokaisen kerroksen päälle ripotellaan hieman suolaa, sokeria, etikkaa sekä tilliä. Kansi kiinni, ravistetaan voimakkaasti ja jääkaappiin maustumaan. Yön yli maustuminen on aika passeli aika.

Btw tl on 5 ml ja maustemitta 1 ml.

Tässä valmis ateria. Lisukkeena meni broccoli mix ja kastikkeen väsäsin murekkeesta hikoilleesta rasvasta. 

Säären lämmittimet

Väsäsinpä säärystimet, päällisenä karvaista leopardikangasta ja sisus pehmeetä fleeceä.

Inspiksen sain Seinäruususen blogista bongatusta kuvasta:

Tarkotus olis väsätä näitä myös punasena. Tää eka oli vähän kokeiluversio, käytössä toimivat mutta paranneltavaakin löytyy. Kohta saadaan säärystintehdas käyntiin.

Oonhan minä myös aloittanut tän joka syksyisen neulomisenkin. Tällä kertaa alotin neulomaan säärystimiä ja kyllähän sen ekan säärystimen neulokin aika vilkkaasti, mut nyt pidetään taas pientä taukoa ennen kuin aloitetaan seuraavaa. Taukojeni pituutta valaistakseni viime talvena neuloin yhden villasukan ja kuusi vuotta sitten aloitin laukun neulomisen mikä on yhä työn alla.  

Tämän päiväinen texmex-ateria, tortillan asemesta meillä kääritään herkut salaatinlehteen.

Safka haaste: yrttimarinoitu broileri

Insensibility ehdotti yrttimarinoitua broileria kukkis "riisillä". Fetahöystöjä ei tullut maitoallergian vuoksi. :/

Marinadi:
oliiviöljyä 3 dl
soijakastiketta 4 rkl
sitruunamehua 4 rkl
puristettua valkosipulia (käytin niitä valmiiks puristettuja ja pakastettuja valkosipuleja 4 ruutua, ah miten helppoa)
Meiran provencale yrttiseosta 4 rkl
tuoretta oreganoa n. 2 rkl
tuoretta minttua n. 1 rkl

Broileri pussiin, marinadi sekaan, reipas ravistus ja jääkaappiin päiväksi. Pussia on hyvä käännellä välillä, niin pääsee maustumaan joka puolelta.

Kukkakaaliriisin ohje löytyy karppaus.infosta. Mun tehosekoitin ei suostu silppuamaan kovin suurta satsia kerralla, eli kannattaa silputa pienissä erissä.

Älkää laittako thai-kastiketta sekaan, ei sopinut broilerille, käypi paremmin wingsejen kaverina. 

Kanasta tuli herkkua ja kukkisriisikin oli mukava uusi tuttavuus, suosittelen. "Riisi" kannattaa maustaa soijalla. 

Safka haaste: Kaalikääryleet

Palataanpa jälleen kerran safka haasteen pariin. Tiina ehdotti kaalikääryleitä ja niitä teimmä. Oli muuten elämäni ensimmäiset kaalikääryleet. Ensi kertaan viisastuneena aion kyllä jatkossa tehdä esivalmistelut, kuten kaalin keittämisen jo edellisenä päivänä. On meinaan aikaa vievää puuhaa, mutta vaivan arvoista.

Lehtien irrottaminen oli painajaista, tuloksena kasa repeilleitä lehtiä ja kun tekniikan oppi lehdet loppuikin jo kesken.
Täyteesen viskelin:
800 g jauhelihaa
sipuli silputtuna
sipulikeittopussi
suolaa
pippuria

En kypsentänyt jauhelihaa tai sipulia vaan sotkin raakana massaksi. Sipulikeitto sopii muuten tosihyvin kääryleisiin, ennen olen käyttänyt vaan maustamaan mureketaikinaa suhteessa 1 pussi per 400 g lihaa.

Kääryleet sai kaverikseen babyporkkanoita ja kastikkeen keitinliemestä, lihaliemestä ja soijakermasta.

Synttärit

Eilissä päivänä juhlistettiin synttäreitäni ja nyt sitä ollaan taas vuoden vanhempia. Ei se oo helppoo tämä vanheneminen. Vetäsin hiilariöverit täytekakulla ja voileipäkakulla, sit kärsittiinkin ilta mahakivuista. Mikä kumma se on et pitää väkisin syödä jotain, mistä tietää ettei se itselleen sovi.

Kakku oli gluteeniton, maidoton sekä munaton. Moniallergisen täytekaakku.

Pohja:

100 g margariinia

1dl sokeria

1 banaani

3 dl gluteenitonta jauhoseosta

1 tl leivinjauhetta

3/4 dl kuumaa vettä

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää survottu banaani. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja lisää jauhoseos vuorotellen kuuman veden kanssa taikinaan. Kaada taikina hyvin voideltuun ja maissiryyneillä leivitettyyn vuokaan (minä pelkästään voitelin vuoan, enkä leivitellyt ryyneillä, hyvin toimi). Paista 180 asteessa noin puoli tuntia.

Kostutus hoitui soijamaidolla. Täytteeksi laitoin lasten persikkasosetta ja sunnuntai kuohkea vispi - kaurakermavaahtoa. Päälle mansikoita hyydytettynä hyytelösokerilla. Kuorrutus hoitui myöskin sunnuntai vispillä. En oo kyllä mikään kakunkoristelu ekspertti, mikä näkyy kuvastakin.

Voileipäkakun tein Semperin kaura ja rouheinen toasty:sta. Kostutin lihaliemellä. Täytteeksi Tartex yrtti & valkosipuli tahnaa, purjosipulia, savulohta ja alpron maustamatonta soijajugurttia. Näitä en sotkenut ennen levitystä keskenään ja valmistus vaiheessa huomasin että varmaan ois kannattanut. Tartex oli sen verran paksua, että meinas lähteä leivät matkaan. Kuorrutus syntyi Tofutti herbs and chives - soijalevitteestä, jota notkistin soijajugurtilla. Päällä kylmäsavulohta, kurkkua ja tilliä. 

Tämä maistui myös ei allergisille vieraille.

Sain kummilta lahjaksi villasukat ja Lasten ajatusksia lapsista - kirjan, jolle repeilin koko eilis illan. 

"Lapsi pitää muistaa perua, jos sitä ei halua" Rose 6 v.

"Jos vanhemmat eivät saa lastaan kuriin, voisi kokeilla, voisiko lapsen antaa jollekkin perinnöksi." Johanne 8 v.

"Vauvalla pitää olla tutti, muuten se tekee fritsuja äidille." Sofie 8 v.

Pikkusiskolta sain ensiapulaukun, mikä on nappilahja mulle, maailman tapaturma-altteimmalle ihmiselle. Jatkuvaan kävelen oviin, seiniin yms. lyön pääni, varpaani, sormeni, jalkani... Mummolta kuulin, että sitä on liikkeellä meidän suvussa.

Parisängyn lakana.

Ah ja voih true bloodin kolmas kausi. Tätä on odotettu. 

Mummo lahjoitti riihikuivaa käteistä, millä pitäisi ite käydä ostamassa astioita.

Oriflamen pakettikin saapui lauantaina.

Shaving geeliä ja kosteusvoidetta, mikä on tarkotettu käytettäväksi sheivauksen jälkeen. Kohta nähdään onko näistä mihinkään. Hope so. 

Vihreä very me - meikkikynä, nyt vaan kun oppis käyttämään. Oon aika huono ollu kokeilemaan uusia meikkityylejä, mut jospa se tästä.

Stereo kassi, minkä aion ottaa käyttöön kauppakassina. Tykkään. 

viikonloppu korvessa

Olipa varsin mukava viikonloppu maaseudun rauhassa. Tai rauhassa ja rauhassa, kauheesti tohinaa ja tekemistä riitti.

Mulla on vissiin joku kengän kuvaus fetismi.

Lauantai päivä meni vesillä uistellessa, saaliiksi tuli yksi ainokainen ahven. Oli kuitenkin sen verran isompi, että siitä riitti meille kumpaisellekkin syömistä. Nam nam.

Illasta lähdettiin sorsametälle. Minäkin rohkeena uskaltauduin mukaan. Olo oli kuin olisi imaistu sisään duck hunt-peliin. Sunnuntaina käytiin vielä toisenkin kerran ampumassa lintuparkoja. Tai en minä ampunu, ne muut. Voisin lähteä uudestaankin. 

Alla sunnuntain saalista. 

Mökkiranta.

Säikähin aivan tajuttomasti kun pilkkopimeessä tommonen istuskeli sillalla. Ahisteli mua siellä ampiainenkin, tuli taskulampun valoo kohti. Pelkään ampiaisia aivan tolkuttomasti. Siinä sitten lamppu kiinni ja seisotaan paikallaan paniikissa jos se vaikka häipys. Samanlainen ihana tunne tuli lintsilläkin kun ampiainen tunki ihan mun naamaan, silmät ja suu kiinni, pelotti. 

Oltiin siis rapuja poimimassa siellä pilkkopimeässä. Olis kuvan voinu napata ennen veden lisäystä. Mut no can do. 

Sitten ne syötiin.

Jouduin ekaa kertaa elämässäni pyörän selkään. Yritin kyllä koko viikonlopun taivutella Pekkaa, että jos käytäs autolla kylällä. Näissä kun on aina ollu mun mielestä kaks pyörää liian vähä. Onneks piti päänsä, ei se ollukkaan yhtään pelottavaa vaan hauskaa, mukavaa ja ihanaa. Uudestaan. Ihana kun joku pakottaa kokeilemaan kaikkee muka ihan hirveen pelottavaa. 

Maanantaina oli vielä vapaapäivä ja käytiin ampumassa kiekkoja. Pääsin tänä kesänä ekaa kertaa kokeilemaan ampumista ja vitsit miten onkaan mukavaa. 

Alku meni aikalailla huteja, mutta loppuvaiheessa aloin osumaankin, jes. Ja eilen oli ja on vielä vähän tänäänkin käsilihakset kipeenä. Haulikko painaa. 

Pekka valitteli mun takakenosta asennosta, missä en omasta mielestäni ollu, mut njoo.

Kiekkoja

Eilen vedettiin gourmee ruat, hirven sisäfileetä, pekonia ja kermakasviksia.