Näytetään tekstit, joissa on tunniste elukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elukat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Neiti Nimetön

Saanko esitellä Neiti Nimetön, norfolkinterrieri jolla ikää on 5 viikkoa. Tämän pikku söpöläisen olisi tarkoitus muuttaa meille elokuussa.
Lauantaina kävimme ihastelemassa pentuja ja tässä kuvasatoa.




Perhepotretti

Meillä on vielä pieni probleema. Mikä pennulle nimeksi? Pähkäilty on vaikka sun mitä ja lauantainen automatkakin meni koiran nimiä mietiskellessä. 
Neiti Nimetön hän on tällä hetkellä, mutta eihän kukaan halua olla nimetön lopun ikäänsä.
Ehdottakaa mulle napakkaa terrierin nimeä!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Tavaraa

Meitsi on ollu flunssan kourissa tämän viikon, joten on jäänyt kirjottelut vähän vähemmälle. Kämppä sisustettu uusiks nenäliinoilla. Jaksoin sentään jouluostoksilla pyörähtää alkuviikosta ja ostelin sit itellenikin vähän lahjoja.
Kirjatorilta tarttui mukaan pari kirjaa.


Tämä numerot kirja oli pakko saada, tykkään nimittäin matikasta ja paljon. Eipä ollu hinnallakaan pilattu, kun maksoi 12 euroa. 


Tapaskirja 5 euroa.


Tämä tyyppi ei tarttunut kirjatorilta mukaan, vaan äiti toimitti sen tänään meille hoitoon. Nuori herra tottelee nimeä Antero ja on Vienon viime keväisiä pentuja. Ei oo ollu ennen hoidossa ja sen kyllä huomas, ekat kaks tuntia meni itkiessä, ulko-oven aukaisu yrityksissä ja yleisessä hermoilussa, mutta asettuhan se viimein.


Sitten nämä jotka vähän unohtu tietokoneelle, eli kanarian reissulla lentokoneen tax freestä ostetut. Meikkisalkku ja sivellinsetti, hintaa näille tuli yhteensä vajaa 40 euroa.







keskiviikko 17. elokuuta 2011

Terveisiä piäkaapunnista.

Sitä on palauduttu reissusta. Lintsillä tuli huudettua kurkku suorana kaiken maailman vempeleissä, vaikka kovasti lupailin ennen lähtöä olla kiljumatta ja elin siinä uskossa itsekkin. Pitihän se Ukkokin käydä katsastamassa. Puolessa välin jonotusta alko tulemaan olo, et jos nyt sittenki mentäs vaan johonki karuselliin, mutta uskalsin kuin uskalsinkin. Oli ihan yhtä hurja miltä näyttikin, hui.
Mikä lie päähänpisto tuli lähteä viimeisenä vonka putoukseen. Ei se pentuna kastellu noin paljon, ne on varmaan lisänny sitä vettä siihen altaaseen tai jotain. Olin ajelun jälkeen aivan läpimärkä eikä tarvinnu enää huolehtia onko tukka hyvin. Mukava oli lähteä keskustaan läpimärissä vaatteissa ja sielläkin piti vielä kaveria odotella puolisen tuntia ennen kuin pääsi hotellille kuivattelemaan.


Kaveri opiskelee parturikampaajaks ja halus laittaa mun tukan illaksi.




Muki ei tykänny kuumasta kahvista ja muuttu äkäseks.




Mister kuvauksellinen.

Shoppailinkin kaikkee kivaa, en vaan taas oo osannu kuvata mitään, joten esittely postaus luvassa myöhemmin (toivottavasti).

Sunnuntain krapulapäivän pelastus oli korkeasaari, äkkiä vierähti muutama tunti ja olokin kummasti helpotti. Loppu päivän olikin krapulapäivän idioottimaiset jutut ilman pahaa oloa, parhautta. :D Mikähän lie kun krapulassa keksii aina kaikki parhaimmat ideat.





Hihhii, näillä apinoilla oli hauskat viikset.


Laiskiainen oli ihana, satuttiin just ruokinta aikaan paikalle ja tyyppi alko heräilemään, mut ei ikinä päässyt liikkeelle. Voin kyllä kuvitella, että 23 tunnin yöunilta herääminen ei tapahdu hetkessä.



Mun kamera osaa ottaa omatoimikuvia, tässä uus paitani.


Käärme ja meijän kenkiä.


kääpiömangusteja





Laama <3 Ei ees ollu ku joku laaman serkku, mut silti. <3


Tää oli vikkelä kaveri, otin kymmenkunta kuvaa ja tästä yhestä jopa erottaa jotain. Pikkupanda.



Lumilepardi aka kotikissa.


Tämä kaveri oli joukon mannekiini. Juoksi esittely kierroksen ja pysähty poseeraamaan aina tasasin väliajoin. Hauska. 

Joulupukki


Tappelupukarit



awwww


double awwwww




Pakollinen perhelomien kuvaus pentu istumaan jonkun puisen peuran selkään. 

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Kesä

Lauantai päivä menikin mukavasti helteestä nauttien, kera juoppiksen raskausarpia ja karpalo siideri. 



Ja vou, en edes polttanut itseäni, vaikka onkin nää tappavat uv-säitelyt ja kukaan ei sais enää hengailla pihalla ja kaikki kuollaan. Rakastan median ylireagointia kaikkeen ja kaikkiin.  
Tuo upciderin karpalosiideri oli kyllä turhan imelä mun makuun, ehkä ens kerralla kokeilen fizzin kuivaa karpaloa. 

Viikonlopun päiviä kävivät piristämässä myös Peppi sekä Lettu. Aiemmin olen haaveillut useammasta koirasta ja nyt olikin ihan paikallaan tämmöinen pieni reality check. Ehkä se yksi tosiaan riittää. Peppi oli koko viikonlopun, kuin pentua ei olisi olemassakaan. Lettu parka olisi kovasti toivonut Pepistä leikkikaveria ja haki huomiota ah niin ihanalla haukkumisella. Voi korva parkojani, on se pikkupennun kimeä haukunta tosiaan mukavaa kuunneltavaa. 

maanantai 20. kesäkuuta 2011

viikonloppu onpi loppu

Viikonloppu män taas, että hurahti. Perjantaina kahtelin töissä moottoripyöräkypäriä ja mietiskelin, että pitäis varmaan itellekkin hommata sellainen, kun olen tosiaan niin megaluokan tohelo. Olis kannattanut ostaa, ensitöikseni kotiin saavuttua törmäsin ovenkarmiin turpa edellä. Löin myös varpaani kerran vessan kynnykseen ja kahdesti sohvan kulmaan, tuloksena musta varvas ja vaivaista nilkutusta lauantai illan ratoksi. Minäkö muka sählään?

Kyllähän mun viikonloppuun mukavuuksiakin mahtui. Tukan sain värjättyä ja lauantaista sunnuntaihin minua tuli viihdyttämään Bouvier pentu Lettu.

Lettu on viimeinen Vienon pennuista, jolla ei ole vielä omaa kotia. Huippu tyyppi, on tosi seurallinen ja tykkää kokoajan touhuta mukana. Pihallakin pysty rauhallisin mielin pitää irti kun ei se lähtenyt viittä metriä etemmäks minusta. 


Pureskelu on mukava harrastus, mistä johtuen korkkarit muuttivat hattuhyllylle otuksen vierailun ajaksi. 




Sitten se jättiläisvauva piti palauttaa. 


torstai 28. huhtikuuta 2011

Tilanne katsaus

Nyt on tullut pidettyä vähän taukoa postauksissa. Mulla on ollu viime viikot kauhea kiire ja tohina ton opparin takia, enkä oo oikein ehtinyt tänne raapustelemaan.
Korsetista onkin jo kuvia näyttää, mekosta puuttuu yksi pieniä ärsyttävä detalji, jonka tekemisen suosiolla lykkäsin maanantaille hermoja säästäkseni.


Koiranpennut kasvaa kohisten ja näyttääkin jo ihan oikeilta koirilta. Vierailut sielläkin on jäänyt nyt vähemmälle, vaikka voisin viettää kaikki päivät niiden ihanuuksien kanssa.

Toinen väsähti


Kynsien leikkuu. Ei tuo toimitus kuitenkaan niin rauhallisesti sujunut, kuin minkä kuvan kuvasta saa.

Salakka <3





Tää olis maailman kauhein peto.


Nyt jatkamaan pakkailua ja huomen aamuna nokka kohti Tamperetta. Pääsee vihdoin heittää vapaalle. Ja vapu jälkeen kun koulutohinat helpottaa, alkaa postauksiakin taas tulla useammin.