Psychobilly invasion over europe part.II

Huomenna käy tiemme kohti Tamperetta Psychobilly invasioniin. Taas on ollu vähän turhan pitkä aika kunnon bileitä. Mut huomenna pääsee taas jammaamaan. 

Blogimotivaatio missä olet?

Mua on vaivannu viimeset pari viikkoa pahemman laatuinen blogimotivaation puutos, ei oo jaksanu/kiinnostanu/huvittanu päivitellä. On vaan kummasti laiskottanu. Mitäs hittoo oon sitten tehny tän ajan.

Katellu true bloodia, kolmatta kertaa menossa ekat 3 kautta, kohta pääsee neloseen käsiks. 

Ostanut Andreas Eenfeldtin ruokavallankumouksen ja ahminut sitä. En voi kuin suositella! 

Rakastuin kenkiin, jotka oli PAKKO saada. Undergroundin lepardimaiharit ja ne on muuten karvaset. Grau.

Itkenyt tennareita, urheasti ja tunnollisesti palvelivat minua vapusta lähtien ja nyt ovat tulleet tiensä päähän. Tämänkin tunnustin itselleni vasta kun kauppareissulla alkoi tuntumaan, että pohjat tippuu matkalle. 

Paljon oon suukotellu mun kultaa.

Ottanu salakuvia, jotka ei kymmenen kuvan jälkeen enää ollutkaan niin salaisia.

Käyny kahtelemassa Anal thunderia ja pettynyt uusiin biiseihin. Soittasivat vanhoja hyviä. 

Ja black rainbow tour ja hola ghost. 

Black rainbow tour

Huomenna luvassa livemusiikkia Black rainbow tourin merkeissä. Pääsee taas bilettämään, tykkään. Nyt kun on taas menty vähän aikaa (eli ihan tarpeeks pitkään) arki-Juliana niin on mukava panostaa, vetää mekko niskaan ja tukka kuosiin. Huomis iltaa odotellessa.

Psychobilly freakout

Perjantaina oli Psychobilly freakout, esiintymässä olivat The obscenes, Vulture club ja The meteors ja hauskaa oli. Aloiteltiin minun luona grillauksen merkeissä. Saunan lämmitystäkin mietittiin alkuviikosta, mutta kun mittari näytti jotain 30 astetta saunanhimot hävis aika äkkiä.
Keikalla oli mukavaa, jollei mukaan lasketa meteorsin aikaan vieressäni ollutta herras henkilöä. Tämä ihana poitsu vei lavan edessä tilaa ainakin kolmen hengen edestä ja tunki kokoajan sitä koipeaan meitsin kylkeen. Ja oli tosi mukavaa kun se käsikin piti tunkea ihan siihen viereen ja tulla aina vähän lähemmäs kun itse pääsin kauemmas. Jos tunnistat itsesi tästä niin haistappa ihan juuri sitä. Kyynerpää oli kovassa käytössä ja jos olisin ollut kännissä olis varmaan ollu kovemmassa. Pitääkin olla selvinpäin niin kiltti ihminen. Damn.
Kuumakin siellä pubissa tuppasi olemaan ja keikan jälkeen olis voinu pistää märkäpaitakisat käyntiin. Onneksi käytin mustaa paitaa. Keikan aikana piti lähtee vettäkin hakemaan ja silti tuntu et taisin kärsiä jonkin moisesta nestevajauksesta tuli sen verran huono olo kun kotia lähdettiin. Mutta kaiken kaikkiaan huippu ilta, näin paljon tuttuja, niitä kauempanakin asustelevia. Ja meteors oli taas vaan niin hyvä!

 En osannu käyttää kameraa viikonloppuna vaikka mukana olkin, tuli otettua vain muutama kuva ja nekin julkaisukelvottomia.

Club sin pt.11

Hengissä selvittiin reissusta, ainakin melkein. Ääni jäi tampereelle ja palailee pikkuhiljaa kotiin. Mukavaa oli, varsinkin Freenzy oli loistava ja sitähän sinne lähettiinkin katsomaan.

Hasta la vistasta tuli otettua tosi vähän kuvia ja ne vähätkin on tämmöstä puuroa.

Klubin edessä musta mies hyppäs kameran eteen "ota musta kuva!".

Frenzy

Frenzy

Julia <3 Ricardo.

Demented are go @ Tavastia

Nyt viho viimein sain aikaseks latailla niitä kuvia tuolta kamerasta.

Ei ole helppoa olla nainen, varsinkaan jos ei omista isoa matkalaukkua, vaan joutuu pakkaamaan viikonlopun kamat kolmeen kassiin ja muovipussiin. Huomattavasti helpommin olisin kantanut yhden ison laukun.

Matkaeväät, ei kyllä menty ihan pelkästään näillä, hain matkalla huoltsikalta vielä siideriä.

 Yövyttiin yrjönkadun ompussa ja minä rakastuin punaseen avaruussukkulakoppiin. Diggailen muutenkin punasta sisustus värinä.

Avaruussukkula

Karhun piilomainontaa väliin.

Perillähän me oltiin Helsingissä puoli yhden seutua yöllä. Piti joo päästä lähtemään viideltä Kuopiosta mut pojilla levis auto ja joutuvat ettimään uuden tilalle. Ehdittiin pyörähtää lepakkomiehessä yhdet tilaamassa ja sitten tulikin jo pilkku, loppuilta menikin naapurihotellin sikalassa. 

Helsinkiläiset ei näemmä osaa pitää katuja kunnossa, kävelykadut oli ihan peilijäässä eikä hiekkaa näkyny mailla halmeilla. Oppii kummasti arvostamaan, että täällä ylipäätään hiekotetaan. Yhden ainoan kerran kaaduin ja nekin lipat vedin sunnuntai aamuna kampissa, oli hyvin vahatut lattiat. 

Lauantaina rakennettiin pahvimukista megafoni, saatiin vähän musiikkia kehiin.

Kalansilmäefektillä tulee hauskoja kuvia. 

Bileissä, uusi mekko päällä. 

Demented are go:

Sunnuntain aamiainen käytiin syömässä tuolla I <3 Food paikassa. Oli melkosta metsästystä löytää ravintola joka on sunnuntai aamuna klo. 1100 auki. Kaikki tuntui aukeavan vasta 12. Tämä löydettiin kampista, oli aika kuppaset salaatit, ei tarvii käydä toisten. Paluumatka oli yhtä tuskaa, tuntui ettei olla ikinä perillä. Tästä lähin vedän kauheen kooman automatkoille ni menee kuin lentäen, kuskistakin tuntuu varmaan samalta. :D