Lakialoite tiettyjen koirarotujen kieltämiseksi.

Tässäkö meillä on tappajakoira?

Lauantaina kuulin shokkiuutisen, kansanedustaja Pertti Hemmilä (kokoomus) on tehnyt lakialoitteen tiettyjen koirarotujen kieltämiseksi. Tällaisia rotuja ovat taistelu- ja laumanvartijarodut mm. Pitbullterrieri, Amstaffi sekä Dogo argentino. Nämä koirarodut pitäisi julistaa laittomiksi ja nyt jo olemassa olevat rotuihin kuuluvat koirat olisi jatkossa varustettava julkisilla paikoilla kuonokopalla.
Annammeko tällaista tapahtua suomessa?  Lyön vetoa että näiden ihmisten puremisien takana on aivan jotkut muut kuin taistelu- tai laumanvartijarodut.  Amstaffit esimerkiksi ovat ihania perhekoiria ja tulevat loistavasti toimeen lasten kanssa, joten miksi tämä ja monet muut ihanat rodut pitäisi kieltää vain välinpitämättömien omistajien vuoksi? Yksittäisten rotujen kieltäminen vaarallisina ei ole ratkaisu ja aiheuttaa vaan turhaa murhetta koiran omistajille.

Lakialoite on luettavissa täältä: http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_86_2010_p.shtml
Adressi vastustamaan lakialoitetta: http://www.adressit.com/vastustan_tiettyjen_koirarotujen_kieltolakia Käykää allekirjoittamassa.
Tässä linkissä "Pitbull tappajakoira myytti", kerrotaan kuinka media teki pitbullista tappajakoiran, joka kiellettiin Briteissä. Tämän seurauksena tuhansia koiria lopetettiin. En suosittele heikkohermoisille, sisältää järkyttävää kuvamateriaalia. http://www.sathy.fi/mediamyytti.htm

Haastan jokaisen tämän merkinnän lukeneen levittämään tietoa sekä näitä linkkejä eteenpäin.
Ei anneta tällaisen tapahtua Suomessa.


Muokattu 1.2.2011:
Sain juuri tiedon Queen of Fools - blogista, ettei tämä lakialoite etene eduskuntaan asti. Loistava uutinen ja heti taas tuli pirteämmälle mielelle.
Pertti Hemmiläkin kertoo sivuillaan hätiköineensä lain kanssa:
" Aloite syntyi minulle tulleen runsaan kansalaispalautteen pohjalta.  Kuulin useitakin koiraihmisiä sekä muita asiantuntijoita ja heidän antamien asiantuntija-arvioiden pohjalta lakialoite syntyi. Palautteessa oltiin huolissaan siitä, miten voidaan ennalta ehkäistä erityisesti lakialoitteen perusteluissa mainittujen vahinkojen sattuminen. Tein virheen siinä, kun en vielä laajemmalti kuullut koiran omistajia, rotuyhdistysten asiantuntijoita ja muita asianosaisia! Opetus tästä minulle on se, että ”ei saa luottaa vieraan apuun”, vaan on entistä tarkemmin ja monipuolisemmin itse selvitettävä taustat. " 
Lähde: http://www.perttihemmila.net/index.php?id=177

I love mom

Sunnutai päivän kunniaksi puin päälleni "i love mom" kankaasta väsätyn hameen ja käytiin mutsin luona sunnuntailounaalla. Possunpaistia ja salaattia njam, ihana isi oli paistanut mulle vielä wokkivihanneksia perunan korvikkeeks. Hyvät naiset ja herrat saanen esitellä blogin ensimmäisen päivänasun.

Vanhempien luona intouduin katselemaan taas vanhoja valokuvia ja nappasinkin muutaman mukaan skannattavaksi talteen.

Vauva-Julia ja aivan selvä rokkarin alku (huomaa sormien asento). Imin kuulemma vauvana aina noita kahta keskimmäistä sormee. 

Luottokamat osa 2. Meikit

Meikkirintamalla olen tykästynyt kahteen eri tuotemerkkiin, näitä ovat Lumenen natural code sekä Rimmelin London. 

Meikkivoiteena käytän Lumenen Natural code Matt Makeup - meikkivoidetta, väriä 10 vanilla. Omistan myös Natural coden meikkipuuterin, mutta se ei oikein sovi minun iholleni, on vähän liian stydiä, mutta peitevoiteena menee tarvittaessa. Ennen tätä meikkivoidetta käytin Maybellinen Dream matte mousse - meikkivoidetta. Tuote oli ennen tosi hyvä, en tiedä muuttivatko koostumusta vai muuttuiko oman ihoni kosteus/rasvaisuus, mutta meikkivoide ei enään pysynyt kuten ennen. Vähän kun pyyhkäisi ihoa, niin siihen jäi järkyttävän näköinen rantu mistä voide lähti pois. Muutaman päivän sain kulkea raitanaamana, kunnes kaveri suositteli natural codea, itseasiassa hän oli suositellut meikkipuuteria mutta ostinkin voiteen. Vahingoistakin voi siis olla iloa.

Puuterina käytän Lumene Natural code Mineral powder - puuteria, 10 vanilla en edes muista mitä puuteria ennen tätä käytin, taisin etsiskellä silloin oikeaa sävyä. Oikeasti vaaleaa puuteria oli tosi hankala löytää, enkä vaihda kun olen oman sävyni nyt vihdoin löytänyt.

Ripsivärinä Lumene Natural code eye dramatizer volume maximizing mascara. Hyvää ripsaria on ollut todella hankala löytää, ennen natural codea mulla oli käytössä wet and wild xxl lash, mikä oli todella hyvä ripsari ja jolla sai oikeesti sitä tuuheutta ripsiin. Wet and wild sitten meni ja korvasi vanhat tuotteet uusilla muka vastaavilla, eikä tätä väriä enään valmisteta. Ostin wet and wild:ta uuden ripsarin mega protein mascaran, tällä ei tehnyt yhtään mitään. Ripset ei erotu lainkaan, menisi ehkä kesäpäivänä kun haluaa hakea luonnollista lookkia.
Seuraavan kokeilu ripsarin ostin tutulta ja turvalliselta Lumenelta ja sitten tärppäs. Tällä mascaralla saa pitkät ja tuuheat ripset mitkä ei kuitenkaan takerru toisiinsa jättimäisiksi ripsipaakuiksi.

Kulmiini laitan Rimmel London  - kulmakynää sävyä 001 dark brown sekä Lumene eyebrow control - muotoiluvahaa, jottei karvat sojota minne sattuu.

Eylinerina Rimmel London glam eyes musta. Kun eka kerran ostin tämän muistan miten hankalaa ton pitkän varren kanssa oli taiteilla, kun olin tottunut siihen lyhyeen. Kirosin ostoa ja vannoin ostavani sen normaalin kun rahat tulee. En ostanut normaalia, en. Kun tekniikan oppii tää on aivan loistava eyelineri, pitkällä varrella on loppujen lopuksi helpompi piirtää silmät kuin lyhellä, ja ohuella terällä saa siistimmän ja kauniimman jäljen.

Poskipunasta en saanut niin siedettävää kuvaa, että olisin sen tänne lisännyt, mutta käytössä on Lumene luomiväri 37 red planet tämä on siis useita vuosia vanha ja tässä on punaista kahta eri sävyä, tummempaa silmiin ja vaaleempi poskipunana. Ihmettelen kovasti että tämä on edes ehjä enään, olen nimittäin tiputellut ihan muutaman kerran lattialle, itse asiassa noin tunti sitten viimeksi.

Leffoja

Eilen vietettiin leffailtaa, katsottiin The disappearance of Alice Creed. Olipa muuten pitkästä aikaa hyvä leffa, elokuvassa esiintyi tasan kolme näyttelijää ei tapahtunut oikeestaan mitään, mutta silti tapahtui paljon. Tästä näyttelijöiden vähyydestä muistuu mieleeni elokuva two girls and guy joka oli jotain aivan järkyttävää, huonoimpia näkemiäni leffoja ikinä.

The disappearance of Alice Creed traileri

Löysinpä traileria etsiessäni toisen oikein mielenkiintoiselta vaikuttavan leffan Malice in wonderland. Pakko katsoa.

Tänään on tiedossa puhdas löhöilyä päivä, en aio poistua kotoa yhtään mihinkään. Ohjelmassa siis syöpöttelyä, telkkarin tuijotusta sekä datailua. Ihania tällaset päivät, ei tarvii turhaan stressata.

kasaria

Nyt se siis tulee kasikytluvun muoti (joka on ollutkin tulossa tässä jo jonkin tovin) ylisuuret bleiserit ja räikeät värit. Eikö niitä jättimäisiä bleisereitä voitas hei ihan oikeesti jättää sinne 80-luvulle? Tästä ei ole vielä niin paljon aikaa, että ne näyttäs taas söpöiltä ja kivoilta. Ja näiden takkien kanssa en usko ajan muutenkaan auttavan. Vai pitääkö joku näitä oikeasti viehättävinä?

Dries van noten

Iceberg

Talvitakki osa 2

Nämä kuvat olisi pitänyt olla jo talvitakki päivityksessä, mutta unohdin portfolion koululle.
Teen jokaisen vaatteen yhteydessä portfolion, joka sisältää mallin suunnittelua, mallin, valokuvia, oma-arvio, materiaalit ja teknisiä asioita kuten kaavoitus. Näitä teknisiä sivuja en kuitenkaan blogiin postaa.

Inhottavia liimasötryjä, yäk. 

Kevätväsymys

Nyt on taas se aika vuodesta kun musta alkaa olla vetopois. Tää kummasti aina iskee keväällä kun valon määrä alkaa lisääntymään. Enkä oikein taho ymmärtää sitä että nuukahan keväisin, enemmän järkeen kävis että syksyllä olis se väsymys.

Tässä olisi nyt se mekkokangas mitä eilen lupailin. Ihana, tykkään tosi paljon.

Tässä kollaasi hamenäytöstä minkä tein joulukuun puolella. En ajatellut ottaa kotiin riesaksi tämmöistä A3-kokoista häkkyrää, joten dokumentoin kuviksi ja alkuperäsellä voi heittää vaikka sitä kuuluisaa vesilintua. 

Tarkoitus oli laittaa tänään talvitakin paperimatskua tänne nähtäville, mutta eihän mulla raukalla toimi pää. Kaikki unohtuu ja oon ihan tohelo kokoaika. Tänään koulussa huomasin useamman kerran tekeväni jotain mistä en tiennyt miksi ylipäätään niin tein kyllähän mulla varmaan joku ajatus on aina taustalla ollut. Nyt en kyllä lupaa huomisesta päivityksestä mitään kun ei osaa ni ei osaa. Taidanpa painua nukkumaan.

Kangaskaupoilla

Saavuin aamulla kouluun ihan vain lähteäkseni samantien kangaskauppoihin valkkaamaan mekolle materiaaleja. Tultiin opettajani kanssa siihen tulokseen, että kaavoitusta ei kannata edes aloittaa ennen kuin materiaali on tiedossa. Luojalle kiitos sain houkuteltua luokkakaverin mukaan kaupunki kierrokselle, ei tarvinnut ihan itsekseen lähteä pakkaseen hiihtämään. Ensimmäisenä suuntasimme eurokankaaseen, eikä siellä ollut oikein mitään. En löytänyt yhtä ainuttakaan varteenotettavaa kangasta. Olihan siellä yksi kivan näköinen punainen leopardikangas, mut on joo tosi fiksun näköistä punainen tukka ja punainen kynämekko. Jätin kankaan siis suosiolla ostamatta ja jatkoin matkaani Savonpalaan.
Savonpalasta löysin vihreän polkadots kankaan mustilla pilkuilla. Rasitti kun se myyjä oli mulle heti alusta lähtien tyrkyttämässä niitä pilkkukankaita ja ajattelinkin jo että sellaista en ainakaan osta, mut pakkohan se sit oli, kangas oli vaan ylivoimaisesti eniten minua. Savonpalassa oli muutenkin paljon parempi valikoima asukankaissa. Mielelläni en kuitenkaan kyseisessä liikkeessä asioi liikkeen todella pihin omistajan vuoksi joka ei leikkaa kyllä milliäkään yli sen halutun mitan. Eli ei kannata lähteä ostamaan kangasta tarkkojen mittojen kanssa, vaan ottaa muutama sentti ylimääräistä. Ystävättäreni halusi pyörähtää matkalla Pazzossa loppuunmyynneissä ja minkäs teet pakkohan sieltä oli taas kengät ostaa, näitä kyseisiä yksilöitä en eilen huomannut ollenkaan eli kannatti tulla. Maksoin peräti 10 e.

Ystävätärtä lainatakseni "ei nainen ole nainen ilman kunnollista kenkäkokoelmaa".

Luonnos mekostani. 

Kankaasta ei ole valitettavasti kuvaa, koska kamera unohtui aamun kiireessä kotiin kuten muistitikkunikin. 

Huomiseksi olisi siis luvassa kuvaa kankaasta ym. ompelujuttuja. 

Kenkiä

Kävin tänään katsastamassa Pazzon loppuunmyynnin valikoimia ja mukaan tarttui Demonian korkkarit ja kirsikka stompperit kummillakin hintaa oli vain 40 e. Olen supertyytyväinen löytöihin, ehdin jo pelätä että kaikki oman koon kengät on jo mennyt, niin kuin yleensä alennusmyynneissä.

It's wroooong color!!!

Ei tullut hiuksista semmoset kuin oli tarkotus. Liian tumma ja pikkusen rusehtava. Tukka vaihtaa väriä valaistuksen mukaan, vessassa tää on violetinruskee ja makkarissa kirkas punanen. Kyllä tää jokatapauksessa pitää punaseks saada. Tässä on jonkinmoista kuvaakin esitellä.

Ja video muistutukseksi että väärien värien kanssa ei piä mennä leikkimään!

Luottokamat osa 1. hiukset

Mä olen hyvin merkkiuskollinen ihminen, kun löydän tuotteen joka toimii harvemmin vaivaudun edes kokeilemaan muita ja yleensä saman merkin sisällä toimii myös muut tuotteet. Hiusasioissa luotan Cutriniin eikä ole cutrinin löytämisen jälkeen ollut tarvetta etsiä parempaa.

Hiuslakka, ilman sitä.... niin en halua edes kuvitella mitä tapahtuisi jos pikku-Julialta riistettäisiin hiuslakka. Eli käytän päivittäin ja paljon, paitsi vapaapäivinä jolloin en liiku kämpästä mihinkään ja tukka on kuin risukasa (niin kuin esmes tänään). Hiuslakkana toimii Cutrin choozism super strong hairspray. Rakastan noita +150%-pulloja ei tarvii kokoajan juosta ostoksilla ja on yleensä samanhintaisia kuin pikkupullot.

Muotovaahtoa käytän aika harvoin, nyt talvella olen alkanut käyttämään enemmän, kun tukka lässähtää helpommin kuin kesällä. Ja tuosta pullostakin huomaa että ei ole ihan äsken tullut ostettua lisää, on vielä vanha chooz. Cutrin chooz volume mousse control. Tätä tuskin enään edes saa kaupoista.

Muotoilu-/lämpösuojasuihke on päivieni pelastus. Ennen kuin löysin tämän tuotteen ongelmana minulla oli otsiksen lässähtäminen päivän mittaan, vaikka kiersin kuinka tiukkaa rullaa tahansa ja lakkaa laitoin kilotolkulla niin silti se vaan aina valahti. Sitten kampaaja tuttavalleni avauduttuani hän suositteli tätä nimenomaista muotoilusuihketta jossa on vielä kaupanpäälle lämpösuojatkin. Kertaakaan en ole ostostani katunut, otsis alkoi kuin alkoikin pysymään siinä missä kuuluukin. Tätä suihkautan aina otsikseen ennen muotoilua. Cutrin Choozism multispray strong.

Haudehoito on vastaus kuinka pidän punaisen punaisena. Tämän käytän kerran viikossa tai kahdessa, riippuen kuinka nopeasti väri ehtii kulahtaa. Haudehoidon virkaa toimittaa Crestol Colorgloss pippurinpunainen.

Vastaus talvisiin sähköisiin hiuksiin Schwarzkopf Bonacure moisture kick conditioner. Tämän löysin vasta tänä talvena kun hiukset alkoi hengailla missä sattui, ei kiva. Tuotteeseen olen ollut tyytyväinen, on selvästi vähentänyt sähköisyyttä. Tykkään tästä suihkepullosta, kun sitä voi suihkia hiuksiin myös pesujen välillä. Olen kyllä kuullut että voidemainen hoitoaine tepsisi paremmin.

Shampoona on Cutrin reflection cranberry red. Hyvin on virkaansa toimittanut.

Hoitoaineena minulla on oma mixaus, heitän sekaisin 50/60 punaista suoraväriä ja hoitoainetta, mitä milloinkin sattuu käsiini etsiytymään tällä hetkellä Pantene Pro-v repair and protect. Tässä mixerissä en ole ollut niin tarkka hoitoaineen suhteen pääasia on kuitenkin saada sitä väriä lisää tukkaan.


Ja sunnuntai päivän iloksi täydellisen hiusvärin metsästys jatkuu. Minä en siis vieläkään ole löytänyt sitä oikeaa. Kokeiltu on tähän mennessä:
Schwarzkopf Live Red Passion en muista tarkkaan mikä tässä oli vikana, oisko ollu liian tumma. Jokatapauksessa ei ollut hyvä.
Schwarzkopf Live Real Red tämä oli parempi kuin edellinen, mutta  tukka näytti tietyssä valossa porkkanan punaiselta. Tämä porkkanainen sävy saatiin tosin helposti pois haudehoidon avulla, en kyllä mielelläni heittäisi haudehoitoa aina heti värjäyksen perään.
Tänään heitin päähäni uuden väri löydön Schwarzkopf Brillance kashmirin punainen. Aamulla nähdään mimmonen tukka tuli. Hehheh, kauhulla odottaen herätystä. Ei oo punatukkasena helppoo.

Kirppari kierros

Tänään päätin lähteä kiertämään kirpparia josko sieltä löytäisi jotain uutta ja ihanaa. Eli suuntasin keskustaan citypörssiin, olishan tuota voinut muuallakin piipahtaa, mutta kiitos upeiden unenlahjojeni nukuin puoli yhteentoista ja lähtö viivästyi. Lisäksi meidän piti toimittaa Peppi-koira kotiinsa matkallamme kaupunkiin. Eikä sieltä kaupungistakaan pelkällä kirpparilla selvitty, vaan piipahdimmepa vielä pubissa morjestamassa kavereita (kun kerran väkisin vaativat) ja kyllähän siinä piti situkkakin imasta, kun kerran tarjottiin.

Kirpparilta tarttui mukaan kauluspaita, hame, mekko, korvikset ja kaksi viimevuoden oliviaa.

Kauluspaita 

Hamonen

Mekko

Tarkempaa kuvaa taskusta ja henkseleistä

Lehdet ja korvikset

Korvikset

Korvakorut olivat jonkun taiteilijan tekemiä, näitä ihastuttavia koruja oli siellä tosi paljon lisää erilaisia. Mekosta en ottanut kuvaa päälläni koska se ei istu mistään kohdasta ja ajattelin muokata siitä itselleni hamosen, mutta siitä lisää myöhemmin kunhan projekti edistyy. Ihana päästä lueskelemaan noita vanhoja muotilehtiä ja lukemisen jälkeen pääsen hyödyntämään kollaasi materiaaleina.  

Kotiin päästyämme väännettiin järkyttävän iso kasa kinkku-tonnikala-salaattia, sitä oli ihan aikuistenoikeasti niin iso kasa ettei meinannut kuppiin mahtua. 

Pahoittelen kuvien hirvittävää laatua, minun kamera on vanha ja raihnainen ja tarvitsen kovasti uutta. Jospa tässä kevään aikana joku minut kiikuttaisi kamerakauppaan ostamaan uusi parempi kamera jolla saa hyviä kuvia ja jossa paristot kestävät pitempään kuin tunnin.  

Talvitakki

Nyt on talvitakki valmis ja tyttö on iloinen. Tykkään tosi paljon aikaansaannoksestani ja tulee varmasti pidettyä.

Sitten vähän tarinaa takin valmistuksesta:

Ensimmäiset kommellukset takin valmistamisessa sattuivat heti alussa. Valmistin 3 eri protokappaletta, koska kaava ei oikein tahtonut istua. Ensimmäisen proton jälkeen muutin muotolaskokset prinsessaleikkauksiksi ja kaava ei istunut sen jälkeen sitäkään vähää, protossa oli muunmuassa tissit selässä. Jouduinkin kuosittelemaan koko kaavan alusta. Kolmas proto istuikin jo hyvin eikä selkätisseistä ollut tietoakaan.
Takin ”rungon” ompelu kävi nopeasti ja sujuvasti, kaulusta ommellessa älysin hyödyn lukuisista tekemistäni kaulusharjoituksista. Ompelin kauluksen kerralla läpi, eikä tarvinnut korjailla sauman paikkoja yms. Hihasta unohdin kuulavanut, mikä huomattiin sovituksessa kun hihan muoto näytti hiukka omituiselta, onneksi ne saatiin lisättyä sinne jälkikäteenkin. Takki istui sovituksessa täydellisesti eikä siihen tarvinnut tehdä sovitusmuutoksia.
Tampin kaavoituksessa olikin seuraavat ongelmat, ei ole vain minun juttuni piirtää kaavoja oman pään mukaan. Tykkään kun annetaan luvut ja ohjeet tee näin ja näin. Mutta sitten kun pitäisi ihan itse päättää, voi ei! Sain kuin sainkin tampin kaavoitettua ja jatkoin siinäkin pyöreitä linjoja joita on leikkauksissakin. Taskujen kaavat nappasin sitten taskuharjoituksen kaavoista ei tarvinnut itse miettiä. Olis vissiin kuitenkin kannattanu vähän edes mallailla sitä kaavaa takkiin. Ommeltuani taskut aloin mallailemaan niitä paikoilleen ja huomasin niiden olevan aivan jättiläismäiset. Ja eikun purkamaan. Eihän niistä taskuista lähtenytkään kuin vajaat puolet pois.
Seuraavaksi aloin valmistamaan vuoria, eikä sen valmistuksessa ollutkaan kummallisempia kommelluksia ja siitä tulikin ihan hyvä. Hihoja kääntäessäni tajusin että ne olivat aivan liian lyhyet. Kumma juttu, kun protossa hihat olivat kuitenkin olleet aivan sopivat ja mittaan aina hihanpituuden sormien puoleenväliin. No, ei hätä ollut tämän näköinen. Kääntövaraa hihansuussa oli kuitenkin neljä senttiä joten käänsinkin vain sentin ja sain näin lisää pituutta. Juuri kun ompelin vuorin kääntöaukon umpeen tajusin etten muistanut ottaa sitä saumanvaroista kiinni miehustaan. Pikeeraamaan siis helmaa ja eihän se koko pikeerauskone edes toimi. Ei kun neula kauniiseen käteen ja ompelemaan. Lopputulokseen olen tyytyväinen, eikä vuori tunnu mihinkään siirtyilevän vaikkei sitä otettukaan saumanvaroista kiinni. ¨

 Tämmönen siitä sitten tuli.

Hihaan piti ommella merkki. Mulla pursuaa kaapit noita hihamerkkejä, enkä oo ikinä oikein osannu niitä laitella mihinkään takkeihin niin aattelinpa laittaa sitten tähän.

Selkää.

Fiilistelyjä.

Kulmakarvakriisi

Mulla on järkky kulmakarvakriisi! Miks ihmeessä nää ei vaan vois kasvaa symmetrisesti, joka aamu saa peilin edessä yrittää saada niistä edes vähän toistensa näköisiä. Pigmentointi olisi vastaus, ei tarvitsisi joka aamu piirrellä kulmia kun ne olisivat jo valmiiksi siinä. Mutta se maksaa, liikaa. Opiskelijan budjetista kun ei noin vaan muutamaa satasta lyödä syrjään ihan vaan kulmakarvoja varten. Toinen mutta pigmentoinnissa on se että pelkään kyllästyväni tiettyyn kulmakarvamalliin ja sitten niitä ei saa ihan nyppimällä pois. Ja tykkään ohuista piirretyistä kulmista mutta toisaalta myös luonnollisista. Äh, sit ei vois vaihdella tyyliä.

Eli huomen aamuna taas peilin eteen kiroamaan kulmakarvojen epäsymmetristä kasvua.

Olisiko jollain muulla kulmakarvakriiseilijällä jippoja tähän?

Imelda May

Tää päivä onni sit männy Imelda Mayn parissa. Ei voi mitään kun sillä on vaan niin mahtava ääni. Ihanaa musiikkia ja nainen on kaunis ku mikä.

Blondi tuli taloon.

Meille tuli täksi viikoksi hoidokki, hurmaava blondi jonka nimi on Peppi.

Hän on pikkusiskoni elukka ja välillä saan minäkin pientä hoitoon.


Koulussa teen talvitakkia ja kovasti on semmoinen tutina, että tuo valmistuu ihan käsiin. Ja jaksoa on vielä 3 viikkoa jäljellä, olenpas minä ollut nopsa. Voi olla että pyöräytän joutessani vielä toisenkin takin.

Heipä hei!

Olen 22 vuotias viimesen vuoden pukuompelija opiskelija ja tähän blogiin kirjoitan oman näkemykseni muodista, ilmiöistä ja kaikesta mitä sattuu mieleen putkahtamaan. En mene viimeisimpien villityksien mukaan vaan minulla on oma tyylini jota ei viimeiset villitykset hetkauta.

Rakastan:

tatskoja

korsetteja

kauhujuttuja (kallot, hämähäkinseitit, zombit yms.)

Ja loppuun kuvaa minusta itsestäin.