Ompelukone

Mummoni on muuttamassa rivariasunnostaan kerrostaloon ja jakelee näin ollen taas omaisuuttaan meille lapsille. Minä onnekas sain antaa kodin polettavalle husqvarna kaunottarelle, kone on myöhemmin moottoroitu. Kotona ei ole tullutkaan ommeltua taas aikoihin, ei oikein maistu ompelu tuolla muovisella brotherilla varsinkin kun koulussa tottuu kunnollisiin teollisuuskoneisiin. Nyt en malta odottaa, että pääsen kokeilemaan konetta.

Koulussa ollaan typyjen kanssa ihasteltu jo viimevuodesta erästä verhokangasta, kukaan ei sitä ole uskaltautunut ottamaan koska kellään ei ole oikein ollut tietoa onko se kangas nyt myynnissä vai ei. No nyt se vihdoin selvis, myynnissä on ja hintaa oli vaan jotain 3 e/m! Kyllä lähti matkaan. Tästähän saa vaikka mitä mekkoja ja hamosia.

Tämän näkösenä sitä viiletettiin perjantai iltana menemään. Varmaan perjantainen mad caddies/streetlight manifesto pläjäys pääs vähän vaikuttamaan pukeutumiseenkin.

Ruutupaita parin viikon takainen kirpparilöydös.

Hamonen oma tuotokseni.

Säärystimet kummitätiltä tilatut.

Jalassa oli upouudet kirsikka stompperit

Tässä vielä tarkempaa kuvaa tukasta.

Nyt on ollu vähän kiirusta tämä loppuviikko niin tuli tällainen kooste teksti, toivottavasti ei nyt oo liian sekava. Yritetäänpäs alkuviikoksi taas vähän selkeämpää ulosantia.

Ska!

Perjantain kunniaksi skata.

Muotiluomus.

Aamulla oli mukava ylläri, kun kaveri oli käynyt facebookkiin kirjoittamassa: "Kiva mekko iltalehden sivuilla!". Ja siellähän se komeile, miun mekko. Kyllä nous tälle tytölle hymy ja alko aamu paljon mukavammin.
http://www.iltalehti.fi/muoti/201102020211713_mu.shtml

 Tässä teille valotaidetta.

Ei meillä tylsää oo koulussa, tai mitään. Valotaidetta by Mari.

Ja tällasista osista taideteos koostui. 

Rannepussukka

Projektityönäyttönä suunnittelimme ja toteutimme "rannepussukan", jonka saa näppärästi ranteeseen kiinni vaikkapa lenkille lähtiessään. Pussukkaan voipi sitten sulloa vaikkapa avaimet sekä pankkikortin. Nimeä tällä tuotteella ei vielä ole ja sellainen pitäisi tässä vielä keksiä. Onhan tuota aikaa perjantaihin saakka. Tuoteperheeseen suunnittelimme myös avaimenperäpussukkaa, kännykkälaukkua ja "sormuspussi" (eli rannepussuka mini koossa). Tää sormuspussi on niin tyypillinen turhake, jota kukaan ei oikeesti tarvii mihinkään. Jostain syystä meillä kuitenkin on läjäpäin samantyylisiä turhia vehkeitä, mitkä jopa menevät vielä kaupaksikin. Onko ihmisillä tosiaan niin paljon ylimäärästä rahaa.

Aikaa valmistukseen meni 10 minuuttia, joten on tosiaan nopsa tehdä ja sopiva "teolliseen" valmistukseen. Loppupeleissä tästä tulikin aika kiva. Alemmassa kuvassa vetoketju ja ranneke näyttävät enemmän oranssille, kuin mitä oikeasti ovat. 

Vihreä pallomekko pitäisi saada lähipäivinä valmiiksi, tarkoitus olisi tempaista se niskaan parin viikon päästä dag:n keikalle. Tämä viikko on näyttö viikko, joten en ole ehtinyt paneutua mekon valmistukseen oikeastaan ollenkaan. Maybe tomorrow. 

Tyylihistoriani

Tyylihistoriani tai oikeastaan hiushistoriani.

Eniten kaikista tyyli asioista minulla on vaihdellut hiustyyli. On ollu pitkää, lyhyttä, sänkee, irokeesia, vihreetä, punasta, violettia sekä mustaa ja vaikka mitä muuta mukavaa. Olen ollut aina kova laittamaan tukkaa.

Alotetaan melkein alusta, vaan ei aivan. Äkkisiltään kakussa näyttäisi olevan viisi kynttilää.

12 vuotiaana alkoivat teiniangstit puskea pintaan.

13 vuotiaana, liekköhän katottu mallia The young ones:in Vivianista.

Kaikki eivät välttämättä heeboa tunne, joten tässä teille Vivian.

Vaikka kuinka yritin löytää kuvaa itsestäni vihreissä hiuksissa, en siinä kuitenkaan onnistunut. Jostain syystä minua ei kukaan ole siihen aikaan filmille ikuistanut. Syynsä varmaan siihenkin. En ole mahtanut olla kovinkaan hemaiseva näky siihen aikaan. 

Järjestin mukavan yllätyksen äipälle 14 vuotis syntymäpäivänä, tukka lähti.

Myöhemmin irokeesi lähti pois, ensin rastotin tukkani kahteen riviin, sitten leikkasin rastat ja jätin eteen kaksi "tuntosarvea" (kännissä tuntu tosi hyvältä idealta), ja voitte arvata että ne lähti aika vikkelään perässä.

Tämä kuva on rippijuhlistani.

15 vuotiaana jenkeissä, paikka on hotellin vessa. Kyllä, siellä on vähän hulppeemmat käymälät.

15 vuotias edelleen, joku mielenhäiriö tuli leikata sivut taas pois. Ois voinu jättää tekemättä. Muistan että taisin pitää ehkä pari viikkoa tukkaa "siistinä", sitten olikin jo kiire kasvattaa pois.

15 vuotta, tukka kasvoi sittenkin takaisin. 

Sitten mulle tuli tää goottivaihe, tää kesti semmosen vuoden ja musta oli uus musta.

Sitten leikattiin ekaa kertaa otsis, tämän mallin pitäisi olla kleopatra tyylinen. Mutta kuvan otto hetkellä olin muutaman viikon leirillä keskellä metsää, eli ei nykästy aamulla suoristusraudalla.

18 v, jossain vaiheessa olin leikannut itseltäni taas sivut pois, eikö ihminen voi oppia? Hiukset oli mustat ja sivut oli pari senttiä ja blondit.

18 v, tässä esittelen itse tekemiäni housuja. 

Sitten leikattiin otsis ja värjättiin pinkiks, tykkään ihan sikana vieläkin tästä tukasta.

Sitten lähti tukka vaalenemaan, tämäkin tapahtu aika vaivihkaa. Ensin vaalennettiin otsista, sitten jatkettiin tätä prosessia päälihiuksiin, kuten kuvassa näkyy niin alta on vielä tummaa.

Tässä meillä onkin jo ihan kokonaan blondi letti. Tässä välissä olin alkanut kasvatella otsista, kun en jaksanut jatkuvaan olla napsimassa.

Samalla tavalla niin kuin blondi levisi tukkaani ensin otsatukasta, samoin kävi punaisen kanssa. Eka pieni slaissi otsikseen ja nyt on koko tukka punanen. Tai no ei ihan, onhan mulla pari viipaletta mustaakin.

Näinhän siinä kävi.