Opinäytetyö Vihreät vaatteet part. 6

5       KANKAASTA VAATTEEKSI

5.1 Tuotantoketju

[Kuva 7]

Vaatteiden valmistuksen koko tuotantoketjua on erittäin vaikeata jäljittää. Kankaat kudotaan yhdessä paikassa, värjätään ja viimeistellään toisaalla ja itse vaate valmistetaan kolmannessa paikassa. Jokainen vaatteeseen tarvittava neppari, nappi, vetoketju tai koriste tulevat nämäkin eri alihankkijoilta. Nykyään on perustettu erilaisia koodijärjestelmiä vaatteen tuotantoketjun jäljittämistä varten. Näistä esimerkkinä Made-By –organisaatio, jonka sivuilla voi jäljittää mm. Jackpot ja Alchemist merkkisten vaatteiden tuotantoketjuja. [1] 

5.2 Valmistus

Useilla vaatemerkeillä vaatteiden valmistus tapahtuu kehitysmaissa, koska näin saadaan tuotettua halpa vaate jonka voi myydä halvalla ja silti saada siitä hyvän katteen. Kehitysmaissa työolosuhteet eivät ole yhtä hyvät, kuin meillä länsimaissa. Ongelmia ovat mm. liian pitkät työpäivät, mitättömän pieni palkka, ahtaat ja huonot työolosuhteet sekä lapsityövoima. Työolot ovat monissa vaatetehtaissa erittäin huonot, hätäuloskäynnit eivät ole käytössä, suojavarusteet ovat huonot tai niitä ei ole ollenkaan. Ongelmia ovat myös huono ilma sekä valaistuksen riittämättömyys. Työhalleissa saattaa olla tukahduttavan kuuma ja ilma on täynnä kemikaaleja ja pölyä. Työajat saattavat olla jopa 19 tuntia päivässä, tauot ovat minimaalisia eikä työntekijöitä päästetä aina edes wc käynnille. [8] Palkat ovat niin pienet ettei niillä pysty elämään, vaatetehtaiden työntekijöitä saattaa asua jopa kymmeniä samassa huoneessa, koska heillä ei ole varaa parempaan.

Vaarallisista työoloista hyvänä esimerkkinä ovat farkkutehtaiden käyttämät viimeistykset, varsinkin hiekkapuhallus. Mtv3:n 45 minuuttia ohjelma uutisoi 2010 syksyllä Turkin farkkutehtaista, joissa tuhannet työntekijät olivat sairastuneet vakavasti ja kuolleet hengitettyään hiekkapölyä. Useilla vasta 30-vuotiailla miehillä on diagnosoitu pölykeuhko, johon ei ole parannusta. Nämä miehet olivat menneet nuorina kohtaloikkain seurauksin tienaamaan farkkutehtaille, joissa ei huolehdittu riittävästi työturvallisuudesta. Nyttemmin mm. H&M ja Levi’s ovat kieltäneet farkkujen hiekkapuhalluksen [1].

5.3 Kuljetus

Kuljetuksesta syntyvät omat ympäristöpäästönsä, kun tuotantoa ei keskitetä yhteen paikkaan, vaan tekstiilejä rahdataan paikasta toiseen. Yhdelle vaatteelle matkaa pellolta kauppaan tulee tuhansia kilometrejä. Yhden t-paidan kuljetukseen kuluvat päästöt ovat verrattain pienet, mutta kokonaisuutena nekin painavat.

5.4 Muut ympäristöön vaikuttavat tekijät

Muita ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat tuotteen kestävyys, kestääkö vaate yhden kauden vai monta vuotta. Myös tuotteen hoito vaikuttaa ympäristöön, tarvitseeko tuotetta pestä usein ja voiko sen pestä kylmissä lämpötiloissa. Esimerkiksi villavaatteen hoito on ympäristöystävällistä, koska se hylkii likaa ja hoidoksi riittää useimmiten pelkkä tuuletus. Myös materiaalien viimeistykset saattavat kuormittaa luontoa.

Lähteet:

     1. Vihreät vaatteet. http://www.vihreatvaatteet.com      
    8. http://www.puhtaatvaatteet.fi/

   Kuva 7. http://www.fesjon.com/wp-content/uploads/2009/10/MADE-BY-button-for-online-use.gif