Laskeskelin tuossa, että tämän reilun viiden vuoden aikana minkä itsekseni olen asunut, olen muuttanut 7 kertaa. Oho. Mikä se on ettei immeinen osaa asettua yhteen paikkaan asumaan pitemmäksi aikaa. Tällä kertaa kannettiin Pekan kanssa kamat samaan osotteeseen, tai kannetaan yhä edelleen ties kuinka pitkään. Mukava kun tällä kertaa ei tarvii tehdä muuttoaa yhen päivän aikana.
Ja nyt herää taas kysymys, mikä herää aina muuton yhteydessä ja joskus myös niiden välillä. Mistä hitosta tätä rojua riittää?!? En omista oikeen mitään, mutta silti omistan aivan tolkuttomasti. Tarpeetonta, älytöntä, ärsyttävää krääsää ja roinaa! Kuinka päästä eroon näistä rojuista? Joka kerta kun alan raivata kamoja alkaa se sama "mut ku tää on oikeestaan aika kiva", "tätä voi vielä tarvita", "tästä vois ommella simmosen ja tämmösen hienon jutun".
Onko ne kivoja? Ei.
Voiko niitä vielä tarvita? Ehkä joku lapsenlapsenlapseni suuren vesisodan jälkeen voi pitää sitä metallivieteriä tarpeellisena.
Ja ompelenko ikinä sitä sikahienoo biletoppia mummon vanhasta nukkaantuneesta yömekosta? En, suunnittelen kovasti mutta lopulta sekin päätyy pyörimään kaapin perälle.
Mun pitää varmaan ilmottautua johonkin Dr. Philin himohamstraaja-spesiaaliin, koska mussa on selvästi ainesta sellaiseksi. Loppupeleissä jos puoletkin mun kamoista vaan roudais pois, en luultavasti osaisi edes kaivata niitä.
Pitänee siskokultani pyytää mukaan inventaarioon, muistan kun eilisen päivän kun käytiin yhdessä mun kamoja läpi, sisko jätesäkki kädessään mätti menemään ja minä huusin itkunsekaisesti "ei sitä, se on mun lemppari!".
Ja kaipasinko oikeestaan mitään mikä päätyi sinä päivänä roskalavalle? En todellakaan!
Kuva: Dennis Sylvester Hurd
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti